Vapaa Kielivalinta  
  Palaute | Jäseneksi | Vetoomus |  
 

Tiedote 26.1.2016

Kansalaisaloite RUOTSI VALINNAISEKSI

Vaadimme pakollisen ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla: peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ruotsinkielisillä valinnan vapaus koskisi suomea.

Perustuslaki ja kielilaki eivät määrää pakollisuutta

Suomen vuoden 1919 perustuslain maininta kansalliskielistä ei sisällä velvoitetta osata toista kotimaista kieltä. Vuosina 1919-1969 vain murto-osa suomenkielisistä opiskeli ruotsia, eikä se loukannut perustuslakia tai ruotsin kansalliskieliasemaa.

Ruotsia tarvitaan Suomessa suhteellisen vähän

Ruotsin kielen käytettävyys on vähäistä, koska ruotsinkielisiä on vain 5,3 % väestöstä. Käytettävyyttä vähentää myös se, että useimmat ruotsinkieliset osaavat erinomaisesti suomea.

Ruotsin osaaminen ei ole yleissivistystä

Asiantuntijat eivät pitäneet ruotsin osaamista yleissivistyksenä 1960-luvulla, kun peruskoulua valmisteltiin. Miksi tilanne olisi toinen nyt, kun Suomi on paljon kansainvälisempi ja avoimempi joka ilmansuuntaan?

Ruotsinkielisten viranomais- ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen

Ruotsinkielisistä palveluista voidaan huolehtia ilman kaikkia suomalaisia velvoittavia ruotsin kielen opintoja. Tähän on kolme syytä. Ensiksi, vapaaehtoista kiinnostusta ruotsin opiskeluun on runsaasti, kuten tuore Åbo Akademin tutkimus osoittaa [1]. Toiseksi, erikoistumista ruotsinkielisiin palveluihin tapahtuu luontevasti, kun asiakas saa valita tuottajan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kolmanneksi, sähköiset palvelut ovat nykypäivää Suomessa. Niiden määrä kasvaa ja monipuolistuu koko ajan, myös ruotsinkielisten palvelujen kohdalla.

Kieltenopetus uusiksi

Maamme kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että suomalaisilta löytyy riittävästi eri kielten osaamista. Opetusresursseja on kuitenkin vain rajallisesti. Käytettävissä olevilla opetusresursseilla on tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

Suomen suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Näistä Saksa on suurin vienti- ja tuontimaa [2]. Suomesta löytyy ruotsinkielinen väestö, joka voi hoitaa kaupankäyntiä ja suhteita Ruotsiin. Vastaavaa osaa väestöstä ei löydy muille kauppakumppaneille, erityisesti muille Euroopan maille, vaikka ne ovat Suomelle merkittäviä.

Ruotsin pakollinen opetus on ylimitoitettua ruotsin osaamistarpeeseen nähden. Se vie myös paljon tilaa oppilaiden lukujärjestyksessä. Tästä seuraa, että muita kieliä kuin ruotsia ja englantia opiskellaan liian vähän.

Lisää joustavuutta opintoihin

Mikäli ruotsin opiskelu muutetaan valinnaiseksi, olisi suositeltavaa, että opiskelija käyttäisi vapautuvan ajan haluamansa kielen opiskeluun. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia, kotimaassa ja ulkomailla.

Mikäli kahden vieraan kielen opiskelu ei ole tarkoituksenmukaista, voisi oppilas ruotsin sijasta käyttää myös enemmän tunteja englannin opiskeluun. On syytä muistaa, että hyvällä englannilla pärjää Pohjoismaissakin paremmin kuin huonolla ruotsilla. Osalle nuorista lisäpanostus myös äidinkieleen olisi oppimistulosten valossa perusteltua.

Ruotsin pakollisuus haittaa tasa-arvoa

Ruotsin kielen heikosta käytettävyydestä seuraa, että suomenkielisten on vaikea nähdä perusteita ruotsin opiskelulle. Ruotsinkielisten on sen sijaan helppo motivoitua suomen opiskeluun, koska he asuvat Suomessa. Ruotsin opiskelu suomenkieliselle on siis kokonaan eri asia kuin suomen opiskelu ruotsinkieliselle. Tästä seuraa, että suomenkielisten oppimistulokset ruotsissa ovat heikompia kuin ruotsinkielisten suomessa.

On kohtuutonta vaatia vanhempia, lapsia ja nuoria panostamaan oppiaineeseen, jonka hyötyjä he eivät näe ja jota yleissivistys ei vaadi. Perheillä on erilaiset edellytykset vastata tähän vaatimukseen.

Pienen vähemmistökielen pakollisuus on kansainvälisesti poikkeuksellista

Suomi on poikkeuksellinen maa, jossa maailmalla suhteellisen vähän puhuttu, hyvin pienen vähemmistön kieli on enemmistölle pakollinen. Esimerkiksi Sveitsissä pakollinen vieras kieli on alueellinen ja kuuluu alueellisen päätäntävallan piiriin. Lisäksi kaikki Sveitsissä puhutut kielet (ranska, saksa ja italia) ovat kymmenenkertaisesti puhutumpia kuin ruotsi. Belgiassa on ranska on pakollinen kieli hollanninkielisellä alueella, mutta ranskaa puhuu noin 40 prosenttia maan väestöstä. Kieliväestöt ovat siis melkein tasapainossa.

Kansalaisten tahto

Tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin valinnaisuutta [1].

Aloitteen kannattajien kerääminen on tarkoitus aloittaa 4.4.2016. Aloite on silloin allekirjoitettavissa oikeusministeriön aloitesivuilla.

Lisätietoa:

Ilmari Rostila
Pj Vapaa kielivalinta ry
YTT, professori (emeritus)
+358405229301

Heikki Orsila
Vpj Vapaa kielivalinta ry
Tekniikan tohtori
+358407325989

Viitteet:

[1] Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielestä:
http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

[2] Saksa nyt sekä suurin vienti- että tuontimaamme:
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/saksa15/index.html








 
     
   
Etusivu