Tiedote 11.01.2013

Ruotsin pakollisuus on monisäikeinen ongelma

Pakollinen ruotsi on herättänyt viime aikoina jälleen keskustelua. Perussuomalaisten Reijo Tossavainen jätti 8.1. kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille siitä, miksi Itä-Suomen kunnissa pyydettyyn kokeiluun, jossa kouluruotsin voisi korvata venäjällä, ei ole suostuttu. Keskustan varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko Riikka Manner pitää kokeilun kieltämistä tuhoisana Itä-Suomen työllisyystilanteelle ja taloudelle. “Hallitus ei voi piiloutua sanomalla, että vapaaehtoisesti venäjää voi opettaa. Jos näin tehdään, kustannukset kaatuvat kokonaan kunnan niskaan”, toteaa Manner.

Ruotsin pakollisuus ei ole ongelma vain peruskoulussa. Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto Finelc antoi 28.08.2012 lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön “Toiminnallista ruotsia” -raporttia varten. Lausunnossa todettiin valmistumisaikojen pidentyvän jatkuvasti ylioppilaiden puutteellisen ruotsin kielen takia. Finelc tarjoaa kahta vaihtoehtoa: joko peruskoulun ja lukion on jollakin tavalla tuotettava kaikille yliopistossa jatkaville parempi ruotsin taito tai ruotsin taidon vaatiminen osana kaikkia yliopistotutkintoja täytyy lopettaa. “Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä —, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista”, lausunnossa todetaan.

Ongelmasta puhutaan avoimemmin myös suomenruotsalaisissa piireissä. Suomalainen liike-elämän vaikuttaja Thomas Zilliacus kehottaa 4.1. Hufvudstadsbladetissa suomenruotsalaisia luopumaan pakollisesta ruotsista niillä alueilla, joissa sitä ei tarvita. Zilliacus perustelee muun muassa: “Selkeä enemmistö suomenkielisistä pitää kaksikielisyyttä positiivisena asiana mutta pakkoa negatiivisena asiana.” Hän jatkaa kehottamalla RKP:tä käymään poliittista kauppaa ruotsin pakollisuuden poistamisella niin kauan kun se on vielä mahdollista.

Vapaa kielivalinta ry pitää tervetulleena opposition, Zilliacuksen ja Finelcin kykyä nähdä todellisuus ja rohkeutta sanoa se suoraan. Yliopisto-opiskelijoiden valmistumisaikojen pidentäminen ja Suomen kokonaiskielivarannon köyhdyttäminen johtaa yhdistyksen mielestä täysin turhaan heikennykseen Suomen kilpailukyvyssä ja siten tulevassa hyvinvoinnissa. Yhdistys pitää perusteltuna Finelcin arviota siitä, että vapaaehtoisena ruotsin osaamisesta tulisi kilpailuvaltti, jonka monet yhä haluaisivat itselleen.

“Zilliacuksen puhe 100 vuotta vanhasta kielilaista kuvaa tilannetta hyvin. Enkö muka voi olla pätevä luonnontieteiden alalla, vaikka en näe harvoin kuulemaani ruotsin kieltä tulevassa työssäni ja elämässäni tarpeelliseksi? Olenko huono suomalainen, jos en koe ruotsia osaksi identiteettiäni?”, kysyy Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja Martin Pärtel.

LISÄTIETOA:

Martin Pärtel
Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja
+358505149253

Ilmari Rostila
Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja
+358405229301

TIEDOKSI TOIMITUKSILLE:

Riikka Mannerin haastattelu Suomenmaassa:

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/manner_hallitus_kyykytt%C3%A4%C3%A4_it%C3%A4suomea_6182410.html

Finelcin lausunto:

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17404/189301_Finelc_Suomen_yliopistojen_kielikeskusten_verkosto.pdf

Thomas Zillicauksen kolumni Hufvudstadsbladetissa:

http://hbl.fi/i-dag/2013-01-04/ta-initiativet-ge-upp-tvanget